keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Hei kaikki pienet kurpitsapäät!

Ajattelin nostaa blogin tasoa ja blogata ihan oikean reseptin. Eikä enempää eikä vähempää kuin aito oikea kurpitsapiirakka! Jenkithän tätä vetää hitosti ja mummo-ankka myös. Näin tosiaan kaupassa ihanan kurpitsan ja se oli niin söpö, että halusin kantaa sen kotiin kuin vauvan konsanaan <3. Ensimmäisenä sun pitää teurastaa se ihana baby pumpkin puukolla neljään osaan ja heittää julmasti uuniin paahtumaan. Sitä ennen kaavit lusikalla kaikki siemenet siitä hittoon.



Kannattaa säästää siemenet, koska niille löytyy käyttöä myöhemmin!



Jotenkin vastenmielinen kuva pikkukurpasta :(



Anna kurppien muhia uunissa joku tunti about. Siinä vaiheessa ovat hyviä, kun koko kämppäs haisee perseelle. Tässä vaiheessa on oivaa aikaa tehdä pohja tortulle! Heitä voit ja sokrut sekasin ja vatkaa niin että laardit lentelee pitkin seiniä. Lisää kuivat aineet ja munat sun muut ja jatka sotkemista.




Tähän tulee kaikkia ihania mausteita joita voi nuuhkia ihan huvikseen jos vituttaa joskus. Esim. tätä piirakkaa tehdessä vitutti monta kertaa ja meni kaks röökiä ja kaks kuppii kahvia. Ihan hiton suuritöinen homma ja joutuu käyttää montaa sähkölaitetta, joka nostaa aina vaikeustasoa (vatkain, sauvasekotin, uuni, kahvinkeitin). Mut joo en suosittele tän tekemistä heikkohermoisille.


Sitten kun oot jäähdyttänyt kurpanpalaset, niin kaavi lusikalla se ite liha kulhoon ja maista kuinka pahaa se on. Sitten sörssäät sauvasekottimella möskän tasaseksi. Sitä tuli mulle ainakin ihan hitosti ja pakastin osan siitä. Voin sit antaa vaikka joululahjaksi jollekin kenestä en niin tykkää pahaa kurpitsasosetta.Pistän vaa johku kivaan purkkiin.



Aika paska kuva, mut ei oo vielä sponssia tälle blogille että sais paremman kameran.

Sitten vaan taputtelet taikinan irtopohjavuokaan ja heität kurpitsashitin sekaan kaikkia mielenkiintoisia mausteita + munia + kermaa tai mitä ny haluutkaan. Täyte pohjan päälle ja uuniin. Ohjeessa oli et 50 minsaa, mut mää pidin vahingossa 1h 20 minsaa. Ei kyl haitannut.

Kauhee siivo tästä tulee ja jotenkin ärsyttävää hommaa muutenkin. Mut voit ottaa tän reseptin siltä kannalta, että kasvat myös ihmisenä tätä tehdessä, koska joudut käsittelemään vitutusta, epätoivoa, pahoja hajuja ja myös makuja. Eli tavallaan tosi terapeuttinen prosessi koko piirakan teko.


Ja siis tässä vaiheessa ku maistat tätä "herkkua", niin vasta kasvatkin ihmisenä, koska tää maistuu ihan turhalle!!! En tiiä paranisko maku, jos oikein jäähdyttäis ton kylmäksi?? Tuntuu että söis jotain mädäntyneistä perunoista tehtyä piirakka. En ees viitti laittaa virallista reseptiä, koska en halua että kukaan tekee tätä. Alkaa jo tympiä tää bloggaus! Vihaan kurpitsoja. 

(Veli Jauhopään äsken maistoi tota ja huutelee nyt et onks mulla purkkaa, kun jäi niin paha maku suuhun.)

Parempia aikoja odotellen: Sisko Jauhopää



2 kommenttia:

  1. näyttääpä hellevetinmoisen hyvältä! oliko vaikiaa tehä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo moni kakku päältä kaunis. työläs ku mikä, en suosittele!

      Poista